Koska Aasia itsessään on niin laaja maanosa, aasialaiseen ruokakulttuuriin sisältyy huima määrä alueellisia eroja, mutta olennaisia yhtäläisyyksiäkin on löydettävissä. Etenkin Kiinan, Japanin, Intian, Vietnamin ja Thaimaan keittiöissä arvostetaan eri elementtien kokonaisuutta; happamat, suolaiset, makeat, kirpeät ja tuliset elementit nivotaan yhteen luontevasti.

Riisi on monen aasialaisen jokapäiväinen hiilihydraatin lähde. Eri riisilajikkeiden suosio on vahvasti alueellista ja riisistä valmistettuja vermisellinuudeleita käytetään myös yleisesti. Aasialaisen filosofian ja uskontojen vaikutuksesta ruoanlaitossa tähdätään tasapainoon pitkän iän ja terveyden saavuttamiseksi, eikä ruokaa ylikäsitellä, vaan se kypsennetään nopeasti, vihanneksiin jää yleensä rapsakkaa suutuntumaa.

Viisaan syömisen positiiviset vaikutukset näkyvät osaltaan eräiden aasialaisten alueiden eliniän tilastoissa muun muassa runsaan kasvisten ja merenelävien käytön ansiosta.

Aasialaisia ruoka-alueita

Aasialaista ruokakulttuuria on helpointa käsitellä maantieteelliseltä näkökannalta, sillä alueellinen sijainti vaikuttaa suuresti paikalliseen ruokakäytäntöön.

Itäisen Aasian ruokakulttuurit tunnetaan parhaiten

Japanilaisen ja kiinalaisen keittotaidon lisäksi Itä-Aasian keittiöihin lukeutuvat korealainen, taiwanilainen sekä mongolialainen tyyli.

Kiinalainen ruoka ravitsee ruumiin, sielun ja hengen

Maailman vanhimpiin lukeutuva kiinalainen ruoanvalmistustaito jakautuu pääosin neljään suuntaukseen: kantonilaiseen, setsuanilaiseen, shanghailaiseen ja pekingiläiseen keittiöön.

Kantonilaisessa ruoassa käytetään vain vähän mausteita. Pienellä määrällä soijaa, kevätsipulilla ja inkiväärillä maustetut kasvikset ja vihannekset valmistetaan joko wokaten korkeissa lämpötiloissa, tai höyryttämällä. Vahvat mausteet ja tuliset chilit kuuluvat setsuanilaiseen ruoanvalmistukseen. Shanghaissa liha- ja kalaruoat haudutetaan kärsivällisesti. Pekingin ankka on tunnetuimpia kiinalaisklassikoita.

Kiinalaiset kastikkeet ovat kirkkaita, eikä riisin keitinvettä mausteta suolalla. Tyypillisesti kiinalaisella aterialla tarjotaan niin monta erilaista ruokalajia kuin on vieraitakin. Ruokalajit tuodaan pöytään samanaikaisesti keittoja lukuun ottamatta.

Japanissa syödään kaikilla aisteilla

Japanilainen ruoka on esteetikkojen ruokataidetta. Ruoan harmoniaan ja esillepanoon kiinnitetään huomiota. Kohteliaan tapakulttuurin maassa ruokailu noudattaa tarkkaa etikettiä, josta matkailijoiden on syytä olla tietoisia osatakseen noudattaa ruokatapoja ainakin pääpiirteittäin, vaikka yleisesti hyvillä pöytätavoilla pääsee jo pitkälle. Ruoan ja ruokaseuran kunnioittaminen ovat tärkeitä seikkoja.

Japanilaisessa keittiössä käytetään paljon tuoreita raaka-aineita sekä soijaa ja tofua. Kun puhutaan japanilaisista ruokalajeista ja raaka-aineista, nimeltä muistuvat mieleen ainakin uppopaistetut jättikatkarapu-tempurat, teriyaki-liha, marmoroitu naudanliha eli kobe-beef sekä sushi, joka ei kuitenkaan ole japanilaisille itselleen niin suosittu hittituote kuin länsimaissa saatetaan kuvitella.

Keski-Aasian yleisin ylpeydenaihe

Riisipohjainen plov eli pilahvi on Keski-Aasiassa, Lähi-idässä ja Pakistanissa usein sekä arkena että juhlissa tarjottava riisiruoka. Tadžikistanissa pilahvia syödään perheessä kuin perheessä viikoittain, mutta se kuuluu erityisesti juhliin, joihin kyseisen ruokalajin valmistavat miehet. Kotioloissa pilahvin valmistukseen pääsevät käsiksi naisetkin.

Kirgisiassa pilahvi ruskistetaan tyypillisesti rasvahäntälampaan rasvassa, liha voidaan korvata osittain ja joskus kokonaan aprikooseilla, tai rusinoilla. Keskiaasialaiset ovat pilahvista niin ylpeitä, että jokainen kansa pitää sitä nimenomaan juuri heidän kansallisruokanaan. Pilahvin lisäksi jogurtti on levinnyt muualle Keski-Aasiasta.

Pohjois-Aasia

Aasian pohjoisosien ruokakulttuuri on monelta osin yhteneväinen venäläisen kanssa. Joillain Siperiaa asuttavilla kansanryhmillä, kuten jakutseilla, on omat ruoanvalmistusperinteensä, samoin eri alueilla, esimerkiksi Jamalin niemimaalla kokataan paikallisten käytäntöjen mukaan.

Intia kiehtoo Etelä-Aasian kulinaristisena aarteena

Intialainen maustekavalkadi kiehtoo kaikessa värikkyydessään, aivan kuten isäntämaansakin. Suunnattoman suureen maahan on kehittynyt tuhansien vuosien saatossa voimakas ruokaperinne, jonka ohjeet kulkevat suusanallisena perimätietona sukupolvelta toiselle.

Uskontojen vaikutus ruokavalioon käy selväksi lihan vähäisenä kulutuksena, sillä esimerkiksi hinduille naudan syöminen on tabu, onhan lehmä hindujen pyhä eläin. Lihaa ei muutenkaan yleensä syödä säännöllisesti, jos ollenkaan, mutta käytäntö vaihtelee alueittain. Intialaisissa resepteissä käytetään paljon kasviksia ja palkokasveja, riisiä, runsaasti mausteita. Maitotaloustuotteet säilyvät huonosti, joten maitoa jalostetaan hapantuotteiksi, joista jogurttipohjaista lassia juodaan ruoan kanssa samaan tapaan kuin Suomessa maitoa.

Kaakkois-Aasiassa vihanneksista valmistuu vietnamilaisia viehätyksiä

Kiinan, Thaimaan, Mongolian ja siirtomaa-ajan Ranskan keittiöt ovat vaikuttaneet vietnamilaiseen ruoanvalmistukseen. Kasvisten, moninaisten yrttien ja salaattien käyttö on vietnamilaiskeittiöissä tyypillistä. Sitruunaruohoa ja chiliä ei säästellä, ruokailijat saavat lisätä yrttejä annoksiinsa oman mieltymyksensä mukaan. Höyrytetty riisi, tai nuudelit kuuluvat vietnamilaiseen ateriakokonaisuuteen, jossa niitä tarjotaan liha-tai kalaruokien kanssa. Nuoc mam-kalakastike toimii peruskastikkeena vastaavasti kuin soijakastike Kiinassa. Ranskalaisilta Vietnam on perinyt paahtovanukkaat, patongit ja tummapaahteisen kahvin.

Thaimaalainen ruoka perustuu monimuotoisten makujen balanssille

Thairuoka valmistetaan wokissa paistamalla, tai höyrykeittimessä, mutta uunia thaimaalaisissa keittiöissä ei käytetä. Esivalmisteluihin panostetaan, jotta ruoka kypsentyy nopeasti ja tasaisesti. Samaan ruokalajiin yhdistetään usein sekä lihaa että kalaa. Makuihin haetaan kerroksia ja harmoniaa rohkealla maustamisella.

Currytahnoihin on usein lisätty valmiiksi kaikki thaimaalaisen ruoan perusmausteet, joita ovat esimerkiksi inkivääri, sen sukulainen galangal, sitruunaruoho, chili, kurkuma, limetinkuori, basilika ja juustokumina eli jeera. Suolaa ei lisätä sellaisenaan, vaan suolaisuutta saadaan thairuokaan kalakastikkeesta. Jälkiruokien raaka-aineina suositaan riisiä, kookosta sekä sesonginmukaisia hedelmiä, hernekasveihin kuuluvaa tamarindia ja cashewpähkinöitä.

Aasialaisen keittiön antimista voi ammentaa mielikuvitusta ja aisteja ruokkivaa ruokainspiraatiota mielin määrin. Värikäs ja tuoreisiin tuotteisiin panostava ruokamalli on terveellisyydessään ja nautinnollisuudessaan piristävä, energisoiva lisä rikkaaseen, ravitsevaan ruokavalioon.